Aloin ensin maalata omilla tutuilla mieliväreillä ja siitä tuli ensin tällainen maalaus lehdistä, jonka maalasin 19.3.2017. En ollut siihen täysin tyytyväinen, joten laitoin sen sivuun odottamaan uutta inspiraatiota. Se katseli monia kertoja minua lattianrajasta ja ihastelin siinä olevia värejä. Kai sain niistä jotenkin uutta intoa eli ei sitä turhaan tullut maalattua. Nuo viistossa olevat raidat eivät ole siveltimen jäljiltä vaan ikkunan sälekaihtimien ja auringonvalon aikaansaamia varjoja.
Untuvikkojen synty
Muutaman tunnin kuluttua nostin Lehdet-maalauksen uudelleen telineelle, mutta pystysuoraan. Tämä oli ensimmäinen maalaukseni, johon aioin lisäillä mustaa ja kokeilla hälventää sen tummuutta lisäämällä sen ihan viereen valkoista, jolloin siitä tuli harmaan eri sävyjä. Yhtäkkiä huomasin maalaavani sulkia/höyheniä maalaukseen. Rakastan höyheniä ja ilhadun, kun löydän niitä kadulta tai milloin mistäkin. Tämä maalaus on syntynyt ihan kuin jotain kanavaa pitkin, koska olin tällöin jossain ihmeellisessä olotilassa. Aloin kuunnella maalaamisen aikana meditaatiomusiikkia Spotifysta nappikuulokkeilla. Olin siis niin läsnä maalaamisessa kuin vain voi olla. Koko ympärillä oleva maailma kaikkosi saman tien. Omasta mielestäni tämä on paras maalaukseni tähän astisista. Annoin tämän maalauksen parhaimmalle ystävälleni 40-vuotis lahjaksi.
Rakastan tässä maalauksessa olevia värejä yli kaiken. Siksi nimesin tämän Sielun värit -nimiseksi.
Untuvikot
Kauan odotin
tätä hetkeä, löytöä
kohtaamista yllättävää
luonnon helmasta.
Kun se vihdoin tapahtui
muutama vuosi sitten
tiesin, minua
on kuunneltu.
Sitä en tiennyt
enkä aavistanut
että ne joskus
päätyvät taululle
minun ohjaamin siveltimin.
tätä hetkeä, löytöä
kohtaamista yllättävää
luonnon helmasta.
Kun se vihdoin tapahtui
muutama vuosi sitten
tiesin, minua
on kuunneltu.
Sitä en tiennyt
enkä aavistanut
että ne joskus
päätyvät taululle
minun ohjaamin siveltimin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti