30.4.2017 Junakolari

Tämä kuva vie ajatukset tosi kauas, ajankohtaan, jota en ikinä elämäni aikana unohda. 11.2.1981. Kuva löytyi äitini valokuvakansiosta, kuvaajaa en tiedä. Tämä kuva on kuvattu sen jälkeen, kun auto on saatu siirrettyä junan kiskoilta tasaiselle maalle, jotta juna pääsi jatkamaan matkaansa. Istuin tuolla takapenkillä, kuskin takana.

Olin tuolloin 10 vuotias, samanikäinen kuin nuorimmaiseni tällä hetkellä. Jos nyt ajattelen, että hän joutuisi kokemaan saman asian, niin ihan värisyttää, koska sitä ei toivoisi kenellekään, saati omalle lapselle. Yritin saada tähän maalaukseen sitä pakokauhun tunnetta, jota tuossa tilanteessa koin, kun juna läheni lähestymistään (hakkasin ikkunaa), mutta en osaa vielä vangita sellaista, niin voimakasta tunnetta, siveltimen kautta paperille, ehkä sitten joskus vielä maalaan tämän uudelleen.
Autossa istui minun lisäkseni äiti kuljettajan paikalla ja isosiskoni apukuskin paikalla. Siskoni käpertyi jalkatilaan, jotta ei lentäisi autosta pihalle ja juuri ennen törmäämistä äiti käski minun siirtymään lähemmäs keskikonsolia takapenkillä. Jos juna olisi törmäyksessä heittänyt automme sivuun, niin en olisi takuulla selvinnyt, koska siihen aikaan ei ollut vielä turvavöitä takana. Koko junakolarikertomus löytyy kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ. Kirjoitin kolarista myös oman runon jo vuosia sitten.

RUKOUKSEN VOIMA

 Saanko tämän todella?
Iloisna rutistan äidin kaulaa.
Kädessäin pidän,
5 markan rahaa.

Siskoa töihin
lähdimme viemään,
kauppaan siivoamaan
ja pois tuomaan.

Päivällä oli satanut
kevyttä lunta,
jäisen pinnan päälle
tutulle kotikadulle.

Rautatielle tultuamme
pitoa ei renkaillamme.

Juna jo vauhdilla
viiletti tuutaten
mutkan takaa
kohta rysähtäen.

Paljoa ei ehtinyt,
miettiä aikaa tulevaa,
ei menneisyyttä,
ihmisiä rakkaita.

Käteni ristin kuin
pyhäkoulussa opetettiin,
ääneen huusin:

Autathan Jumala
meidät kaikki,
tästä selviämään!

Kuin onnenkaupalla,
selvisimme,
suuremmitta kolhuitta,
rusentuneesta autosta.

Auto vain luisui,
junan edessä,
jäisillä raiteilla,
kitkatta sen keulassa

Tarkoituksena
ei kai ollut

meidän vielä lähteä. 

Maalaus 29.4.2017, Junakolari