Toimin eräässä yhdistyksesä aluevastaavana ja yhdistys järjesti Helsingissä Syyspäivät viime viikonloppuna. Syyspäivillä oli puhumassa Pirjo Kauppinen ja Arman Alizad.
Kun Arman kertoi omasta elämästään ja työurastaan, niin siinä vaiheessa, kun hän sanoi yhden lauseen, tuli oma maalaaminen mieleen.
Innostus on voimavara,
Kun Arman kertoi omasta elämästään ja työurastaan, niin siinä vaiheessa, kun hän sanoi yhden lauseen, tuli oma maalaaminen mieleen.
Innostus on voimavara,
jota ei pysty rahalla ostamaan!
Tämä on niin totta! Me kokoonnutaan maalauskurssille joka toinen viikko, to-iltaisin kolmeksi tunniksi. Meillä on aivan ihana porukka ja ohjaaja. Odotan heti ovesta pois astuttuani jo seuraavaa tapaamiskertaamme. Vaikka tuo lause pätee moneen muuhunkin asiaan, niin silti tässä elämäntilanteessa parhaiten juuri tähän maalaamiseen, kun saan oppia uusia asioita koko ajan lisää. Ilman innostusta tuntuu siltä kuin ei saisi mitään kunnolla aikaiseksi Kun innostus on aitoa, sen huomaa jokainen, on sitten kyse maalaamisesta tai jonkin asian eteenpäin viemisestä. Silloin on kuin omanlaisessa flow-tilassa.
P.S. Jos sinulla ikinä tulee mahdollisuus mennä Armania kuuntelemaan, niin mene! Et tule katumaan!
Erilaisia sävyjä etsimässä
Edelliskerralla ohjaaja pyysi minua hankkimaan koboltin sinisen ja keltaista okraa hieman tummemman värin. Aluksi tyhjää ja valkoista maalauspohjaa katsellessani en oikein tiennyt mitä maalaisin, mutta päätin sen epäilyksen siemenen heittää roskakoriin ja aloin palettiin lisäillä värejä: keltaista okraa, em. tummempaa sävyä, punaista, keltaista, koboltin sinistä, valkoista ja preussin sinistä. Ohjaaja kertoi miten saan mitäkin väriä sekoittamalla aikaan. Sitten mukillinen kahvia naamariin ja eikun pensselit soimaan. Tällainen siitä sitten tuli.Poikkeaa aika paljon edellisistä maalauksistani.
 |
| VI maalaus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti